Agathon Limnio Cabernet Sauvignon sekä Guigal Côtes du Rhône

Viininmaistelutilaisuuden purku jatkuu (vihdoinkin)! Tällä kertaa esittelen siis maistellut punkut.


Agathon Limnio Cabernet Sauvignon

Hinta: 12,99 €
Maa: Kreikka
Rypäleet: Limnio (50 %), Cabernet Sauvignon (50 %)
Täyteläisyys: Keskitäyteläinen
Alkoholi: 14 t-%
Uutos: 29 g/l
Hapot: 5,7 g/l

Alkon tiedot ovat vuosikerrasta 2009. Meidän maistelemamme viini oli jopa seitsemän vuotta vanhaa eli vuodelta 2007. Kiinnostavaksi viinin teki myös se, että se oli kreikkalaista. Kreikkalaisia viinejä ei juuri Alkossa myydä, mikä on varmasti osasyy siihen, miksi en ollut koskaan aiemmin juonut sellaista.

Viinin ikä näkyi hyvin väristä, joka taittui hieman ruskeaan. Tuoksusta ajattelin heti, että siinä oli jotain hyvin samaa kuin Steinschadenissa eli siinä toisessa valkkarissa, jota olimme maistelleet aiemmin. Tuoksu oli siis erittäin maamainen ja yrttinen. Tässä se ei kuitenkaan häirinnyt samalla tavalla kuin em. valkkarissa. Tuoksussa oli havaittavissa myös nahkaisuutta.

Maku oli linjassa tuoksun kanssa: se oli voimakas ja siinä oli samoja aromeja. Lisäksi havaittavissa oli tammisuutta. Suuntuntuma oli keskitäyteläinen ja -tanniininen. Rakenteeltaan viini oli miellyttävän syvä ja ryhdikäs, mikä varmaankin oli iän ansiota. Hapot olivat tasapainossa. Viini sopi mainiosti yhteen voimakkaan manchego-juuston kanssa.

3,5/5

Guigal Côtes du Rhône 2011

Hinta: 12,99 €
Maa: Ranska
Rypäleet: Syrah, Grenache, Mourvèdre
Täyteläisyys: Täyteläinen
Alkoholi: 14 t-%
Uutos: 31 g/l
Hapot: 4,6 g/l

(Tein tästä valitettavan vähän muistiinpanoja.) Viini oli hyvin tanniininen. Sekä tuoksu että maku oli makean marjaisa. Viini sopi yhteen cheddarjuuston kanssa ja oli muutenkin ns. helppo viini tanniineistaan huolimatta.

3,5/5

---

Punkkusuosikista äänestettäessä nostin käteni pystyyn Agathonin kohdalla, mutta kun lopuksi äänestettiin koko tastingin suosikkiviinistä, äänestin Guigalia. Guigal oli tylsempi kuin Agathon, mutta sillä hetkellä sen helppous ja tuttuus miellytti. Rupesin myös tässä vaiheessa epäilemään, miten etukäteistiedot Agathonista oli vaikuttanut mielipiteeseeni. Ellen olisi tiennyt viinin olevan niin vanhaa, olisinko suhtautunut siihen yhtä positiivisesti? Olisi ollut mielenkiintoista maistella viinit sokkona.

Pidin tässä tastingissa erityisesti siitä, kuinka se vei pois omasta tutusta viinipiiristäni. Kreikka ja Itävalta olivat minulle täysin vieraita viinimaita. Molemmista maista tuodut pullot olivatkin sekä tuoksuiltaan että mauiltaan jotain ihan muuta kuin mihin olin tottunut. Ehkä näiden maiden viinejä nähdään täällä vielä myöhemmin.

Lisäksi Agathonin maistelu opetti konkreettisesti sen, kuinka kärsivällisyys kannattaa. Kun viinin antaa kehittyä, niin se on... kehittynyt. Se oli se syvä rakenne, joka teki suuren vaikutuksen. Olenkin viime aikoina Alkon viinejä selatessani (lue: haaveillessani kaikesta siitä viinistä) miettinyt paljon sitä, mitä viinejä voisi ostaa varastoon. Jos saataisiin viini edes vuodeksi pysymään jossain säilössä, niin olisin meihin jo aika tyytyväinen!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti